Yrittäjillä on työterveyshuolto-ohjelma – ja hyvä niin
16.11.2025
Työterveyshuoltoa riepotellaan julkisuudessa. THL tuottaa vuosittain kommentteja ja raportteja, joissa työterveyshuolto on suomalaisen terveydenhuollon kummajainen, epätasa-arvon tuottaja ja resurssisyöppö.
Meillä työterveyshuollon sisällä on taipumuksena toimia reaktiivisesti: Ei ole totta, laskettu väärin, ei tule onnistumaan. Vuonna 2022 Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa reaktiota Mika Salmisen puheisiin kuvattiin ”älämölönä” (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art- 2000008761985.html).
Isot työterveyshuollon rakenteisiin liittyvät ehdotukset ovat puuttuneet. Tällä en tarkoita, että työterveyshuoltoa ei kehitettäisi. Toki palveluntuottajat ovat kehittäneet sähköisiä palveluita, Työote-toimintatapa on yleistynyt jne., mutta rakenneuudistuksista ei ole keskusteltu.
Työterveyshuollon toiminnan selkeyttämisen tarve on ilmeinen. Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (708/2013) pyritään uudistamaan vastaamaan nykytilannetta paremmin. Asetuksella pystytään tarkentamaan vain niitä työterveyshuoltolain kohtia, joihin laki antaa valtuutuksen. Se on siis rajallinen, joskin kohtuullisen nopea tapa tehdä parannuksia.
Tarvitsemme mahdollisesti suurempia rakenteellisia uudistuksia, jopa työterveyshuoltolain uudistamista. Painetta tulee työterveyshuollon ulkopuolelta ja myös työterveyshuollon maksavilta asiakkailta eli yrityksiltä. Työterveyslaitoksen julkaiseman Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2023 -katsauksen mukaan työterveyshuollon asiakasorganisaatioista vain 42 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työterveyshuoltoon. Osuus on matala mille tahansa palvelujärjestelmälle.
Näen ongelmana sen, että selkeitä avauksia muutoksen suunnasta ei ole tullut. Puolueilla ei ole näkemyksiä. Hallitusohjelman maininnat eivät puutu rakenteisiin. THL kritisoi ja esittää lisää selvityksiä. TTL keskittyy nykyisen järjestelmän kehittämiseen. Tarvittaisiin konkreettisia ehdotuksia, joista voitaisiin käydä julkista keskustelua.
Nyt Suomen Yrittäjät on julkaissut työterveysohjelman (https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2025/10/SY_tyoterveyshuollon- tulevaisuus_2025.pdf). Esitys- ja kirjoitustavasta näkee, että sitä ei ole tehty huitaisten. Dokumentti on pitkä (16 sivua), sillä se sisältää ensin kuvauksen työterveyshuollon toiminnasta ja sen jälkeen tulokset yrittäjäkyselystä. Lopuksi on yhdellä sivulla napakat kolme ehdotusta.
Yrittäjien ensimmäinen ehdotus koskee työturvallisuussäädösten ja työterveyshuollon päällekkäisyyksien kriittistä tarkastelua ja tarpeettoman poistamista. Suomessa on kummallista se, että työn vaaratekijöitä arvioidaan kahteen kertaan. Muitakin päällekkäisyyksiä on. Lait toki antavat mahdollisuuden järkevämpäänkin toimintaan, mutta on tosi harvinaista, että työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa yrityksen työsuojeluohjelmaa. Tavallisempaa on se, että molemmat turvallisuuteen ja terveyteen tähtäävät dokumentit elävät omaa elämäänsä.
Toinen ehdotus koskee laskutuksen läpinäkyvyyden parantamista. Tämä ongelma on ollut näkyvästi julkisuudessa ja hiertää yrittäjiä. Palveluntuottajat pystyisivät ongelman ratkaisemaan rikkomatta tietosuojasäädöksiä. Jos tyydyttävää tulosta ei saada markkinoiden toiminnan ja kilpailun avulla, ongelmiin on puututtava säädöksin.
Kolmas ehdotus on radikaalimpi ja sen alkuosa kuuluu seuraavasti:
Poistetaan työterveyshuoltolaista työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen.
Sen jälkeen seuraa kuusi perustelua ja vaikutuksen arviota.
Esitys oli sen verran uusi, että laitoin sähköpostia Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäiselle. Hän vastasi nopeasti ja tarkensi tätä kohtaa.
Pentikäisen mukaan Yrittäjät eivät ole lakkauttamassa työterveyshuoltoa. Mutta pitääkö työnantajien huolehtia työterveyshuollon järjestämisestä, on toinen asia.
Suomi on sitoutunut kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen numero 161, joka koskee työterveyshuollon järjestämistä. Tässä yleissopimuksessa valtiot sitoutuvat noudattamaan kuvattuja säädöksiä. Työterveyshuoltolain ensimmäisessä pykälässä valtio on siirtänyt järjestämisvelvoitteen yrityksille. Suomen Yrittäjät haluaa, että valtiovalta miettii uudelleen, kenellä tämä kansainvälinen järjestämisvastuu on.
Näkemys on perusteltu, varsinkin pienten yritysten näkökulmasta. Pienten yritysten työterveyshuoltoa on pyritty järjestämään 1980-luvulta alkaen erilaisissa hankkeissa ja ohjelmissa. Suomen Yrittäjätkin ovat olleet talkoissa mukana yhteishankintaa kehittämässä. Aikanaan yksi TTL:n aluelaitos oli viritetty pienyritysten työterveyshuollon tukemiseen. Yli 40 vuoden yrittämisen jälkeen tulokset ovat laihat, jota osoittaa Yrittäjien työterveysohjelman tulososio. Monet pienyrittäjät jättävät työterveyshuollon järjestämättä, useammat kokevat sen tarpeettomana ja jopa yritystoimintaa häiritsevänä.
Pienyritysten työterveyshuollon järjestämisen ongelmia ei ole vuosikymmenten työn jälkeen saatu kuntoon. Suomen Yrittäjien ajatus siitä, että ehkä vika on rakenteessa eikä yrityksissä tai tukijärjestelmissä (TTL mukaan lukien). Yrittäjien ratkaisuehdotus on radikaali, mutta ymmärrettävä.
Ollaan Suomen Yrittäjien työterveysohjelman kolmesta ehdotuksesta mitä mieltä tahansa, ohjelma on tervetullut. Pitkästä aikaa jotain konkreettista ja jotain uutta. Jotain, jota pitää huolella harkita ja josta pitää keskustella. Konkreettisuudessaan se on hieno.
Hienoa on myös oman yhdistyksemme hallituksen 11.11.2025 julkaisema positiivinen ja konkreettinen ehdotus työterveyshuollon kehittämiseksi. Toivottavaa olisi, että rakentavia ehdotuksia saataisiin kaikilta keskusteluun osallistuvilta.
Markku Seuri, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyshuollon erikoislääkäri Markku Seuri, markku.seuri@fimnet.fi