Työterveyshuollon tulevaisuus työterveyslääkärin silmin

Työterveyshuollon tulevaisuus työterveyslääkärin silmin

11.11.2025

Työterveyslääkärin työstä merkittävä osa tehdään työelämän ja terveydenhuollon rajapinnassa. Haluamme olla sekä pienelle, että suuremmalle asiakasorganisaatiolle kumppani, josta on hyötyä ja jonka toiminta on vaikuttavaa yhdessä sovittuun suuntaan. Oleellinen osa työstämme suuntautuu koko työpaikkaan. Nostamme esiin ilmiöitä ja tuomme työnantajille sekä yrittäjille tietoa, tukea ja ehdotuksia terveellisen ja turvallisen työelämän ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Tämän lisäksi toteutamme yksilöihin kohdistuvaa toimintaa siinä laajuudessa kuin työnantajan kanssa on sovittu. Työterveyslääkärit ovat tunnistaneet jo pitkään tyytymättömyyden aiheita, joita esimerkiksi Suomen Yrittäjät on nostanut 31.10.2025 julkisuuteen tuomassaan ohjelmassa työterveyshuollon muutostarpeista.

Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä:

1. Osaamisen nostaminen ja työn suuntaaminen

Työterveyshuollon erikoislääkärin osaaminen tulee erityisen hyvin esiin koko organisaatioon suuntautuvassa työssä. Työpaikkaselvitysten laatua tulee nostaa ja työterveysyhteistyön käytäntöjä kirkastaa. Työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden joukossa työterveyshuollon erikoislääkärillä on laajin koulutus ja selkeä vastuu toiminnasta. Tämä osaaminen tulee kokonaisuudessaan tunnistaa ja suunnata tarkoituksenmukaisella tavalla. Muiden työterveyshuollossa toimivien lääkärien työn sisältö tulee määritellä ja työnantajan on saatava helposti tieto, millä osaamisella heidän tiiminsä toimii.

2. Linjaus työnantajia velvoittavien palveluiden sisällöstä

Kansainväliset ja kansalliset säädökset tuovat työnantajille velvoitteita, joista osa on selkeästi määriteltävissä ja osa ei. Epäselvyyksiä liittyy etenkin työkykyä edistäviin, tukeviin ja palauttaviin palveluihin. Yhteinen ymmärrys työnantajilla, työntekijöillä ja palveluntuottajilla on nähdäksemme välttämätön. Ehdotamme konkreettista jakoa työnantajaa velvoittavaan ja työnantajalle vapaaehtoiseen toimintaan. Tämän toiminnan lisäksi työnantaja voi halutessaan edelleen hankkia sairaanhoidon palveluita. Haluamme tarjota asiantuntemusta myös yrittäjien käyttöön heille räätälöidyllä tavalla. Erityisesti yrittäjällä hänen oma työkykynsä ja hyvinvointinsa on yrityksen tärkein pääoma.

3. Yhteistyö muiden toimijoiden, kuten julkisen sektorin kanssa

Työterveyshuolto on oleellinen linkki työelämän ja terveydenhuollon välillä. Suurten yritysten ja organisaatioiden osalta työterveyshuollossa on tuntemus ja tieto juuri kyseisen työpaikan käytännöistä ja erityispiirteistä esimerkiksi työn muokkaamisen osalta. Kaikkien organisaatioiden osalta työterveyshuollossa on toimialaosaamista ja mahdollisuus
yhteistyöhön yksilötasolla. Kansallisesti on otettu käyttöön malli lähetteestä julkisen sektorin ja työterveyshuollon välillä, ensin erikoissairaanhoidossa ja parhaillaan käytäntöä viedään perusterveydenhuollon tasolle. Ehdotamme seuraavaksi käyttöön otettavaksi lähetettä työterveyshuollosta perusterveydenhuollon suuntaan. STLY on aina valmis yhteistyöhön ja avoimeen keskusteluun työterveyshuollon ja koko terveydenhuoltojärjestelmän tulevaisuudesta.

Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen koko hallituksen puolesta,

Aulikki Juntunen, STLY:n puheenjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri

LIITE:

Yksilötason työterveyshuollon toimintaan ehdotus velvoittavasta ja vapaaehtoisesta toiminnasta.

Velvoittavaa olisi:

- terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä
- terveystarkastukset töissä, joissa on erityisiä vaatimuksia terveydelle
- työkykyarvio työnantajan kirjallisesta pyynnöstä, työntekijän itse perustellusta syystä pyytämänä, kansallisen mallin mukaan julkisen terveydenhuollon pyytämänä
- työntekijän pyytämä arvio työkuormituksestaan
- sairausvakuutuslain edellyttämä työterveyshuollon lausunto työssäjatkamismahdollisuuksista, kun työntekijä on saanut 90 päivää sairauspäivärahaa
- osatyökykyisen työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviointi
- työterveysneuvottelu työnantajan pyytämänä

Erikseen sovittaisiin käytännöt

- työterveyshuollon rooli työpaikan työkyvyn tuen mallissa ja yksilöihin sen perusteella kohdistuvat toimenpiteet, kuten työntekijöiden työkyvyn seuranta sisältäen sairauspoissaolojen seurannan perusteella työterveyshuoltoon kutsuttavat, erilaisten työkyvyn alenemisen uhkaa ennakoivien tekijöiden perusteella työterveyshuoltoon kutsuttavat
- osatyökykyisen työntekijän työ- ja toimintakyvyn selvityksen ja seurannan laajuus, eli käytettävissä olevat tutkimukset sekä arvioon osallistuvat työterveyshuollon muut asiantuntijat (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi muodostavat ydintiimin ja muut asiantuntijat sovitaan erikseen)
- työterveysneuvottelu muun tahon kuin työnantaja pyytämänä (työntekijä tai työterveyshuolto voi nostaa tarpeen esille, tai tarve voi tulla muualta terveydenhuollosta tulleesta lähetteestä työterveyshuoltoon)

Työterveyshuoltopainotteiseen sairaanhoitoon työnantaja voi halutessaan sisällyttää

- Työhön liittyvien oireiden tarkempi selvittäminen ja hoito sisältäen tutkimuksia ja mahdollisuuksia muun alan erikoislääkärien konsultointiin hoitomahdollisuuksista
- Työntekijöiden pitkäaikaissairauksien hoito
- Fysioterapia, lyhytpsykoterapia
- Äkillisten sairauksien hoito ja sairauspoissaolotarpeen arviointi