Työkykyyn vaikuttavien päihdeongelmien onnistunut hoito on Win-Win tilanne kaikille
02.06.2025
STLY:n Kevätseminaari 2025 keräsi ennätysyleisönä reilusti yli 200 kollegaa ja toisena pääaiheena oli päihdeongelmat ja niiden vaikutus työkykyyn ja työpaikkaan. Kevätseminaarista on USTLYn kollegoiden kirjoittama juttu viimeisessä Työterveyslääkäri lehdessä (Jenni Hekkanen et al.) joten en lähde kertaamaan sisältöä. Seuraava STLYn Kevätseminaari on muuten Turussa 2026- kaikki mukaan! Tässä blogissa haluan keskustella vielä kerran työelämän päihdeongelmista, ja laajentaa keskustelua siitä miksi niihin on joskus niin vaikea puuttua sekä työpaikalla että työterveyshuollossa.
Työntekijän päihdeongelma voi vaikuttaa sekä työpaikan turvallisuuteen, viihtyvyyteen, tuottavuuteen että kaikkien työntekijöiden hyvinvointiin. Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamia kokonais-kustannuksia suomalaisessa työelämässä on vaikea arvioida, mutta ne ovat joka tapauksessa miljardiluokassa. Niihin sisältyy ainakin sairauspoissaolojen ja työtapaturmien kustannuksia, erilaisia työkyvyttömyyseläkkeitä, presenteismiä ja muita epäsuoria vaikutuksia työyhteisöön. Erilaisten tutkimusten mukaan päihteiden riskikäyttö on yllättävän yleistä tällä hetkellä Suomessa; vuonna 2023 Koko väestöstä 28 prosenttia, ylitti alkoholiongelmia seulovan AUDIT-testin alimman riskirajan. Vuonna 2022 tehdyn Huumekyselyn mukaan 29 % vastaajista ilmoitti kokeilleensa jotain huumetta ainakin kerran elämässään.
On tärkeää, että erityisesti työpaikalla ja työterveyshuollossa osataan tunnistaa työntekijän työkykyongelmaan viittaavat merkit ja oireet, kuten poissaolot, työtehon laskun, käyttäytymisen muutokset ja fyysiset oireet. Erityisen tärkeää on se, että työntekijän työkykyongelmaan (päihde tai muu syy) osataan ja voidaan puuttua työnantajan varhaisen välittämisen mallin mukaan, jossa työntekijä ohjataan työterveyteen työkykyarvioon. Työkykyarviossa pitäisi työterveyshuolllossa tutkia/poissulkea aina myös päihdeongelmat, mikäli työterveyslääkäri arvioi sen tarpeelliseksi. Mikäli adekvaatin päihteiden käytön testaamisen avulla ja/tai muuten voidaan osoittaa työntekijän päihdeongelma, pitää työnantajalla on myös toimiva Päihdeohjelma. Se on edellytys, että ongelmaan voidaan puuttua ja potilas saa asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta.
Päihdeongelmista puhuminen on usein vaikeaa. Se on vaikeaa potilaille, heidän työkavereilleen ja esimiehilleen. Siksi työpaikoilla hienoista ohjelmista huolimatta usein peitellään päihdeongelmaa ja ”suojellaan” työkaveria. Päihdeongelma on sairaus, jonka yhtenä oireena on, se että potilas kieltää ongelman jopa ilmiselvissä tapauksissa (esim. rattijuopumus työtehtävissä). Jos työkaveri, esimies tai työterveyslääkäri yrittää puuttua päihdeongelmaan saattaa se johtaa hyvin kielteiseen reaktioon ja ristiriitatilanteeseen potilaan kanssa. Ristiriitatilanteet eivät tietenkään ole kiva asia ja siksi työntekijän / potilaan päihdeongelmaa ei aina haluta/uskalleta nostaa esiin ja/tai puuttua siihen. Varsinkin turvallisuuskriittisissä töissä on tärkeää puuttua työntekijän päihdeongelmaan ja olla selkeät prosessit siihen puuttumiseen. Työterveyslääkärin on tärkeää tuntea lainsäädäntö ja työnantajan sekä työntekijän velvollisuudet ja oikeudet päihdeongelmien käsittelyssä, mutta toisaalta pitäytyä puolueettomana terveyden ja työkyvyn asiantuntijana
Työkykyongelmissa työpaikan ja työterveyshuollon olisi aina tärkeää tunnistaa myös taustalla mahdollisesti oleva päihdeongelma ja käynnistää sen asianmukainen hoito ja seurata riittävän ajoissa. Työterveyden yhteistyö työntekijän, työnantajan ja erilaisten hoitopalveluiden välillä on avain onnistuneeseen päihdehoitoon. Päihdeongelmien havaitseminen ja niihin puuttuminen on joskus erityisen haastavaa sekä työpaikalla, että työterveyslääkärin vastaanotolla. Onnistuneessa päihdeongelman hoidossa on kuitenkin yleensä kyseessä ns. Win-Win tilanne x 5. Siitä hyötyy potilas/ työntekijä ja hänen perheensä, työnantaja ja työyhteisö, eläkejärjestelmä, koko suomalainen yhteiskunta ja viime kädessä myös työssään onnistumista kokeva työterveyslääkäri. Työkykyyn vaikuttaviin päihdeongelmiin puuttuminen on joskus vaikeaa mutta erityisen tärkeää ja palkitsevaa, nimenomaan työterveyslääkärin työssä.
Marko Luhtala, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri