Lakisääteinen työterveyshuoltosopimus – mihin työnantaja sitoutuu?
13.03.2026
Suomen Yrittäjät julkaisi lokakuussa työterveyshuollon kehittämisohjelmansa, jossa se korosti työpaikan tarpeisiin pohjautuvan työterveyshuollon merkitystä. ”Toimiva työterveyshuoltoyhteistyö on sekä työntekijän että työnantajan etu. Parhaimmillaan toimiva työterveyshuolto on kumppani, joka auttaa yritystä ennaltaehkäisemään sairauksia, erityisesti ammattitauteja, parantaa työhyvinvointia ja -turvallisuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja sitä kautta parantaa myös työn tuottavuutta.” Tämän paremmin ei laadukasta työterveyshuoltoa voisikaan kuvata.
Käytännössä näin ei kuitenkaan aina ole. Suuri osa pk-sektorin työnantajista on tyytymättömiä työterveyshuollon palveluihin. Ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon raja on liian hämärä, minkä vuoksi palveluntuottajat voivat myydä laajoja kokonaisuuksia lakisääteisinä palveluina. Lisäksi lakisääteisten palveluiden valikoima kasvaa kasvamistaan ilman, että itse laki on juurikaan muuttunut. Suomen Yrittäjät päätyi tekemään suomalaisittain järisyttävän ehdotuksen, että työterveyshuoltolaista poistettaisiin työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuoltopalvelut.
Suomen Yrittäjien esiintuomat työterveyshuoltojärjestelmän hyödyt ja ongelmat on tunnistettu. Sen sijaan, että työnantajien velvollisuus järjestää ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut poistettaisiin, on esitetty ehkäisevien palveluiden selkeämpää jakoa ns. lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin palveluihin. Nykyisenkään lainsäädännön mukaan työnantajalla ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta velvollisuutta järjestää esim. terveystarkastuksia terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Nämä ”muutamat poikkeukset” tulisikin määritellä yksiselitteisesti.
Myös työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö tulisi määritellä siten, että käytöstä sovitaan aina työnantajan kanssa. Sama koskee terveys- ja työkykytarkastuksissa tarvittavia tutkimuksia. Näistäkin koituu työnantajille yllättäviä kustannuksia, kun ne perustellaan sopimusneuvotteluissa
”lakisääteisyydellä”, jolloin työnantajalla ei ole mahdollisuutta valita.
Työterveyshuoltoa ohjaavien säädösten tai oppaiden pienillä viilauksilla, joilla kirkastettaisiin lakisääteisen ja vapaaehtoisen ehkäisevän työterveyshuollon rajapintaa, päästäisiin Suomen Yrittäjienkin näkökulmasta parempaan lopputulokseen kuin työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden poistolla. Se ei myöskään romuttaisi vaan selkeyttäisi järjestelmää. Silloin työnantajalla olisi aito mahdollisuus päättää, järjestääkö se vain lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, myös muita ehkäiseviä työterveyshuoltopalveluja vai vielä lisäksi sairaanhoitopalveluja.
Työterveyshuollon laatu riippuu myös siellä työskentelevien ammattilaisten pätevyydestä. Työterveyshuolto on oma vaativa erikoisalansa, jonka keskeinen toimija on työterveyshuollon erikoislääkäri lainkaan väheksymättä muita työterveyshuoltoammattilaisia. 15 opintopisteen pätevöittävä koulutus ei ole verrattavissa erikoislääkäritutkintoon. Tavoiteltavaa olisi, että ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttava lääkäri olisi työterveyshuollon erikoislääkäri tai työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri viikkotyötunneista riippumatta. Myös sairaanhoidossa toimivalta lääkäriltä pitäisi edellyttää työterveyshuollon lisäkoulutusta. Muutokset edellyttäisivät kohtuullisia siirtymäaikoja, mutta olisivat toteutettavissa.
Työnantajaa velvoittavan työterveyshuollon sisältö ja työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden koulutusvaatimukset tulisi päivittää nykypäivän tarpeita vastaaviksi tulevissa säädösmuutoksissa. Hieno suomalainen työelämämme ansaitsisi sen.
Katri Oksanen
Työterveyshuollon erikoislääkäri
STLY:n hallituksen sihteeri
(Teksti on aiemmin julkaistu 1/2026 Työterveyslääkärilehden hallitus-palstalla)