Kelan uusi pääjohtaja Lasse Lehtonen
10.10.2025
Kollegojen kanssa kahvilla / Lasse Lehtosen haastattelu.
Aluksi haluan Työterveyslääkäri lehden toimituksen ja STLY:n hallituksen puolesta lämpimästi onnitella lääkärikollegaa ja professori Lasse Lehtosta valinnasta Kelan pääjohtajaksi. Onnittelut! Kela on hyvin tärkeä Terveydenhuollon asiantuntija ja yhteistyökumppani ja on hienoa, että kollega on valittu johtajaksi.
- Kiitos. Uusi työtehtäväni Kelassa ja sen tuomat haasteet ovat kovasti motivoivia ja ajattelua virkistäviä, Lehtonen toteaa. Aion kääriä hihat ja lähteä heti innolla hommiin. Olen koko tähänastisen urani toiminut ja edelleen toimin kesäkuun loppuun saakka myös käytännön lääkärinä yksityissektorilla. Lääkäri-identiteettini on vahva ja näen kollegiaalisuuden isona voimavarana suomalaisessa terveydenhuollossa.
Kela toimii sekä terveydenhuollon että juridiikan toimijana ja asiantuntijana Suomessa. Sinulta, Lasse, löytyy pätevyyttä näistä molemmista. Olet koulutukseltasi lääketieteen ja oikeustieteen tohtori sekä kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri.
- Ihan oikein ja minulla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys, jossa olen jo aikaisemmin voinut yhdistää lääketieteen ja juridiikan. Mielestäni lääkärin ja juristin kombinaatio on erinomainen tausta uuteen työhöni.
Kuinka hyödyllinen poliittinen taustasi on pääjohtajan tehtävässä?
- Poliittisen päätöksentekoprosessin ymmärtäminen on keskeinen vaatimus ja edellytys toimia Kelan pääjohtajana. Poliitikot valvovat toimintaa ja osoittavat rahoituksen, jonka puitteissa toimimme.
Olet tullut tunnetuksi varsin suorapuheisena henkilönä, joka ei ole kaihtanut kannanottoja poliittisiin kysymyksiin. Onko sinulla jotain ajatuksia siitä, miten voisimme Suomessa parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta ja laatua?
- Terveydenhuollon laatu ja vaikuttavuus sekä potilaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus ovat keskeisiä asioita, joita haluan edistää suomalaisessa terveydenhuollossa, Lehtonen kertoo. Olen toiminut myös EU-komission asiantuntijatehtävissä. Vakuutusperusteiset järjestelmät toimivat monessa EU-maassa oikein hyvin ja varmistavat yhdenvertaisen hoitoon pääsyn. Kaikissa EU-maissa terveydenhuollon rahoitus tulee kahdelta tai kolmelta taholta. Kaikki EU- maat huomioiden, sairausvakuutuksella katetaan 50 %, verotuksella 30 % ja potilaiden/työnantajien toimesta 20 % terveydenhuollon kustannuksista. Omaakin terveydenhuoltoa pitäisi katsoa eurooppalaisesta näkövinkkelistä ja poimia meille muista maista hyvin toimivia malleja. Suomessa erityisesti yleislääkärien vastaanottojen saatavuus julkisessa perusterveydenhuollossa on nykyään iso ongelma. Omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallit voivat ratkaista tätä ongelmaa. Pitää myös rohkeasti hyödyntää yksityissektorin kapasiteettia silloin kun se on järkevää.
- Meillä on haasteena se, että myös yksityissektorin palvelujärjestelmä on liian keskittynyt, eikä hintakilpailua ole riittävästi, Lehtonen jatkaa. Olen esittänyt, että markkinoille pääsy pitäisi tehdä uusille terveysalan yrityksille helpommaksi. Esimerkiksi mahdollistaa potilastietojärjestelmien yhteiskäyttö julkisen ja yksityisen välillä tai se, että julkiset laboratoriot voisivat myydä palveluitaan yksityisille. Medikalisaatio on myös iso haaste meille kaikille, kun ihmisten kaikenlaiset ongelmat päätyvät lääkärin arvioitavaksi.
Mitä ajatuksia sinulla on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon jonojen purkamisesta?
- Jonojen purkaminen ja potilaiden hoitaminen oikea-aikaisesti on keskeinen kehittämistarve Suomessa. Kelalla voisi olla isompi rooli yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Mistä rahat tulevat ja mihin rahat menevät ja käytetäänkö rahat järkevästi ja vaikuttavasti? Sairaudet pitäisi löytää ajoissa ja ne pitäisi hoitaa kustannusvaikuttavasti. Päihdesairaudet ovat yksi keskeinen toiminta alue, jossa varhaista puutuumista ja hoidon vaikuttavuutta ja laatua pitää tehostaa kautta linjan.
Onko sinulla ajatuksia siitä, miten parannamme työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä ja työkykyä?
- Kela on mukana järjestämässä ja ohjaamassa työterveyshuollon rahoitusta. Uskon, että tutkimustiedon hankkiminen ja sen soveltaminen käytäntöön on luonteva Kelan rooli tässäkin yhteydessä. Tietysti voimme toimia vain yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja muiden alan toimijoiden kanssa.
Haastattelussa Lasselle oli jo tuttua Kelan iso rooli suomalaisessa työterveyshuollossa. Hän tunsi myös rahoitusta, jossa Kelan maksamat työterveyshuollon korvaukset yrityksille (vuosittaisesta korvauskatosta maksimissaan 50–60 prosenttia) katetaan työtulovakuutuksesta, joka rahoitetaan lähes kokonaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyillä maksuilla. Siihen ei siis käytetä juurikaan verorahoja. Työnantajien kontolle siis jää vielä kokonaan se osuus, josta Kela ei maksa korvauksia. Kun tämä huomioidaan, ovat työnantajien kokonaiskustannukset työterveyshuollon järjestämisestä käytännössä joskus jopa 80 prosenttia. Lasse halusi tuoda esille, että monessa tilanteessa työterveyshuollon toiminta on jo astunut auttamaan yrityksiä ja niiden työntekijöitä, kun julkisen puolen järjestelmä tökkii tai ei toimi riittävän nopeasti. Haasteena hän näkee syntyvyyden laskun ja vanhusikäisten määrän lisääntymisen, jotka kuormittavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ja aikaisempia toimintamalleja.
Pohdin ”outside the box”- ehdotusta ideamyllyyn Kelalle: pitkittyneiden hoitojonojen purkaminen on tärkeää sekä potilaiden hyvinvoinnin, terveydenhuollon vaikuttavuuden, työelämän tarpeiden ja Suomen valtiontalouden kustannuskestävyyden takia. Verorahoilla ei ole saanut järjestää hoitoa nopeammin työikäisille. Mutta entä jos Kela maksaisi pitkälle sairaslomalle joutuvalle nopean lonkka- tai polvileikkauksen? Säästyneellä Kelan maksamalla sairauspoissaolokustannuksella hoito maksettaisiin kokonaan ja rahaa jäisi vielä säästöönkin. Ihminen pääsisi tuottavaan työhön nopeasti takaisin. Mitä mieltä olet Lasse?
- En oikein osaa ottaa tuohon kantaa, kun mallin yksityiskohdat eivät ole selvillä. En näe sinällään mitään estettä, että Kela voisi olla rohkeasti mukana suunnittelemassa ja järjestämässä erilaisia hyvin suunniteltuja kokeiluja.
Lopuksi Lasse ja minä haluamme yhdessä toivottaa hyvää syksyä kaikille työterveyslääkäreille ja jutun lukijoille!
Marko Luhtala, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri