Kelan tilasto 2024: Työterveyshuollon kustannusten nousu jatkuu
26.08.2026
Kelan vuoden 2024 työterveyshuoltotilastot julkaistiin 25.8.2026 [1]. Kuvasimme vuosi sitten tällä samalla STLY:n blogisivustolla työterveyshuollon kustannusten nousua koronavuosien jälkeen vuonna 2023. Tuoreimman tilaston mukaan kustannukset jatkavat nousuaan.
Kelan vuosittaiset työterveyshuoltotilastot kertyvät työnantajien korvaushakemuksista ja niistä saadaan tietoa työterveyshuollon kustannuksista ja käynneistä.
Kuvassa on esitetty työterveyshuollon kustannukset yhtä työntekijää kohti vuodesta 2002 alkaen, jolloin nykyinen työterveyshuoltolaki (1383/2001) astui voimaan muutettuna vuoden 2024 rahan arvoon.
Kuvasta nähdään, että työterveyshuollon kokonaiskustannukset kasvoivat vuoteen 2013 saakka pääosin usean prosentin (1,8–8,2 %) vuosivauhdilla. Vuodesta 2014 vuoteen 2022 kasvu on ollut maltillista, koko jaksolla vain 1,2 %. Kuten viime vuonna raportoimme, vuosi 2023 toi muutoksen. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset kääntyivät reiluun nousuun. Kustannusten nousu vuosina 2022–2023 oli noin 5,5 %. Tuolloin pohdimme, olisiko kyse koronan aiheuttaman hoitovelan (viivästyneet työterveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset) maksusta vai uudesta kustannusten nousun alusta.
Nyt kun uudet tilastot vuodelta 2024 on julkaistu, vaikuttaa siltä, että kyse ei ole tilapäisestä kustannusten noususta. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat nousseet vuodesta 2023 elinkustannusindeksillä korjattuna ja työterveyshuollossa olevaa henkilöä kohti laskettuna jopa edellistä vuotta voimakkaammin eli 9,4 %.
Taulukkoon on vielä koottu kuuden viimeksi raportoidun vuoden kustannuskehitys korvausluokittain vuoden 2024 rahanarvon mukaisesti.
Uudelle nousulle on tyypillistä molempien korvausluokkien kustannusten nousu painottuen kuitenkin Kelan korvausluokka 1:n kustannuksiin. Kyseiset kustannukset nousivat vuosina 2022–2023 9,1 % ja seuraavana vuonna 10,0 %. Sairaanhoidon kustannusten nousu oli vastaavasti 3,6 %:sta 8,9 %:iin.
Työterveyshuollon palveluntuottajissa on tapahtunut koko tarkastelujaksolla huomattava muutos. Jakson alkuvaiheessa kunnalliset tuottajat (terveyskeskukset ja myöhemmin hyvinvointialueet), yritysten omat työterveysasemat ja lääkärikeskukset olivat lähes yhtä suuria tuottajia. Vuonna 2024 lääkärikeskukset tuottivat palvelut noin 1,92 miljoonalle työterveyshuollon piirissä olevalle. Hyvinvointialueiden osuus oli vain 42 811 työntekijää ja yritysten omilta työterveysasemilta palvelut sai 93 465 työntekijää. Olemme kuvanneet tätä kehitystä tarkemmin Lääkärilehden artikkelissa [2].
Yhtä henkilöä kohti lasketut työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2024 lääkäriasemilla noin 620 €, kunnallisilla palveluntuottajilla 492 € ja yritysten omilla terveysasemilla noin 578 €. Hintaero syntyy valtaosin korvausluokka 1:n mukaisesta toiminnasta. Sairaanhoito on kunnallisella sektorilla jopa aavistuksen kalliimpaa (189 € vs. 187 €) kuin lääkäriasemilla.
Vaikuttaa siltä, että koronavuosien jälkeen työterveyshuollon kustannukset ovat siirtyneet pysyvälle nousu-uralle. Tämän kustannusten nousun syitä emme ole tarkemmin arvioineet. Kelan työterveyshuoltotilastoista kustannusten nousua on mahdollista tarkastella työterveyshuollon toiminnoittain (esim. työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset), henkilöryhmittäin (lääkärit, työterveyshoitajat jne.), yrityskoon tai toimialan mukaan.
Uusien toimintatapojen kuten Työote-mallin käyttöönotto on voinut vaikuttaa kustannuksiin. Julkisen sektorin tunnetut rahoitus- ja palveluhaasteet ovat voineet suunnata työssäkäyvien palvelukysyntää työterveyshuoltoon. Tämä selittäisi sairaanhoidon kustannusten nousun, mutta ei tyhjentävästi korvausluokka 1:n nousua. Lisäksi työterveyshuollon käynteihin liittyvä luokittelu korvausluokkiin ei ole yksiselitteistä ja siinä on vaihtelua, kuten tutkimuksin on osoitettu.[3] Työterveyshuollon kustannusten nousun selvittäminen vaatisi erillisiä tutkimuksia. Kelan työterveyshuollon tilastoista näitä ei voi kiistattomasti selvittää. Kustannusten nousua tarkasteltaessa myös kustannusvaikuttavuus on hyvä huomioida, sillä 1.1.2027 voimaan tulevassa HTTHK-asetuksessa työterveyshuollon toiminnalta edellytetään vaikuttavuutta.
[1] Kelan työterveyshuoltotilasto 2024. Kela tietotarjotin. https://tilastojulkaisut.tietotarjotin.fi/tyoterveyshuolto/2024/ [2] Wasastjerna H, Luoma A, Seuri M, Majuri M. Lääkärit ja lääkärikeskukset tuottavat aiempaa suuremman osuuden työterveyden sairaanhoidosta. Suom Lääkäril 2026;81:e46408, https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/laakarit-ja-laakarikeskukset-tuottavat-aiempaa-suuremman-osuuden-tyoterveyden-sairaanhoidosta/ [3] Oksanen K, Reho T, Viljamaa M, Korhonen M, Sauni R. Työkykyyn liittyvien käyntien luokittelussa vaihtelua. Suomen Lääkäril, 79, e40474. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/tyokykyyn-liittyvien-kayntien-luokittelussa-vaihtelua/
Kuva. Työterveyshuollon kustannukset euroina huollossa olevaa henkilöä kohti indeksillä korjattuna vuoden 2024 rahan arvoon työterveyshuollon hyväksyttyjen kustannusten mukaan korvausluokissa 1 ja 2 sekä yhteensä vuosina 2002–2024.
Taulukko. Työterveyshuollon kustannukset yhtä työntekijää kohti laskettuna yhteensä ja molemmissa korvausluokissa vuosina 2019–2024 Kelan työterveyshuoltotilastojen mukaan korjattuna vuoden 2024 rahan arvoon. Suluissa on esitetty prosentuaalinen muutos edellisen vuoden kustannuksiin.
Työterveyshuollon erikoislääkäri, työlääketieteen dosentti Markku Seuri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri Heidi Wasastjerna, OTM