Työterveyslääkärit uudistaisivat sairauspoissaolokäytännöt - tavoitteena vaikuttavampi sairaanhoito
08.03.2023
Terveydenhuollon resurssipula on todellinen ja toimintaa tulee tarkastella vaikuttavuusperusteisesti. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry kannattaa laajaa, työkykyjohtamisessa tehokkaaksi osoitettua esihenkilön myöntämää sairauspoissaolokäytäntöä kaikille työpaikoille.
THL julkaisi 6.3.2023 työterveyshuollon sairaanhoitoa koskevan selvityksen. Selvitys koski nimenomaan työnantajien tarjoamia vapaaehtoisia sairaanhoitopalveluita ja niiden roolia osana koko väestön terveydenedistämistavoitetta. THL totesi julkaisutilaisuudessa, että työterveyshuollon ennaltaehkäisevä, lakisääteinen, työkykyä tukeva rooli on selkeä ja perusteltu, eikä siihen otettu selvityksessä kantaa.
THL:n raportin tiedot perustuvat mm Avohilmo -rekisteriin. STLY näkee tutkimuksen ja siihen perustuvan päätöksenteon hyvänä asiana. Avohilmo on kuitenkin työterveyshuollossa vielä uusi työkalu, ja sen kautta saatuun tietoon liittyy tunnistettuja virhelähteitä. Raportin iso kuva vastaa kuitenkin työterveyshuollon erikoislääkäreiden arkihuomioita. Työterveyshuollossa on terveyskeskuksia enemmän lääkärikäyntejä esimerkiksi hengitystieinfektioiden ja muiden lyhytkestoisten oireiden vuoksi. Koronapandemia on merkittävästi vaikuttanut käsiteltävään ajanjaksoon.
Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry näkee, että yksi vastaanottojakaumaan vaikuttava tekijä pidemmälläkin tähtäimellä on työnantajien vaatimat sairauspoissaolotodistukset. Terveydenhuoltokäyntien käyttöä ei siis tässä välttämättä ohjaa lääketieteellinen tarve vaan sosiaaliturva ja työnantajien omat käytänteet.
Terveydenhuollon resurssipula on todellinen ja resurssien viisas kohdentaminen työkykyyn vaikuttaviin toimiin on ehdottoman tärkeää. Työterveyslääkärit ovat mielellään mukana jatkamassa keskustelua ja rakentamassa erityisesti työnantajien kanssa työkykyjohtamisen malleja, jotka ovat tutkittuun tietoon perustuvia ja kustannustehokkaita. Kelan sairauspäivärahaa varten ensimmäinen todistus sairaudesta tarvitaan vasta yli 10 päivää jatkuvissa työkyvyttömyyksissä. Luottamus synnyttää luottamusta, ja omailmoituskäytäntöjen hyödyistä sairauspoissaolojen vähentämiseksi on olemassa tutkimusnäyttöä.
Yhtenä konkreettisena ehdotuksena terveydenhuollon sekä työnantajien resurssien vaikuttavammaksi kohdentamiseksi STLY kannattaa laajaa, vähintään 5vrk asti ulottuvaa esihenkilön myöntämää sairauspoissaolokäytäntöä kaikille työpaikoille. Moniammatillisuus esimerkiksi työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien roolia vahvistamalla tulee myös huomioida. Varhaisen tuen mallia tulisi kouluttaa työpaikoille osana esihenkilötyön tukea. Työkykyhaasteisiin puuttuminen sovittujen käytäntöjen mukaisesti kuuluu aina työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Työterveyshuollon kaiken toiminnan ydintavoite on suomalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpito.
Lisätietoja: https://laakarilehti.fi/kliininen-työ/laakarit-kaipaavat-lausuntoremonttia
Yhteydenotot: Marika Löija, puheenjohtaja pjstly@outlook.com